Nuppu kävi tänään toisen kerran koiranäyttelyssä - emme siis ole varsinaisesti rientäneet näyttelystä toiseen. Kyseessä oli Hämeenlinnnan kv koiranäyttely. Minun piti viedä Nuppu, mutta onnistuin saamaan sen verran ikävän taudin, etten olisi voinut urheilukentän laidalla oleskella puolta tuntia kauempaa, joten mieheni vei Nupun ja joutui siis esittelemään sen ihan kylmiltään. Itsekään en ole yli 15 vuoteen koiraa esitellyt ja silloinkin vain pari kertaa mutta olin edes henkisesti valmistautunut toisin kuin hän. Ihan hyvin oli kuitenkin mennyt, vähän innostunutta hyppelyä mutta ei sen kummempia ongelmia.
Nuppu oli nuorten luokassa, mutta ihan hyvin olisi voinut sen junioriluokkaankin laittaa vielä. Olisi muuten ollut näyttelyluettelosta päätellen sitten ainoa narttu luokassaan. Nuorten luokassa oli yhteensä kolme narttua, kaksi muuta olivat n. 5 kk Nuppua vanhempia, ja Nuppu jäikin niille kolmanneksi. Arvosana oli EH ja arvostelu taas oikein positiivinen. Tuomarina oli Saksasta Hassi Assenmacher.
15 Monate.
Femininer Kopf.
Gutes Ausdruck.
Gut platzielle dunkle Augen.
Gute getragene Behang.
Noch etwas unfestiger Körper, jedoch sehr gut veranlagt.
Gute Linien und Winkelungen.
Bewegt sich gut.
Gutes Haarkleid und Wesen.
Ja sama suomeksi: 15 kuukautta. Feminiininen pää. Hyvä ilme. Hyvin sijoittuneet tummat silmät. Hyvät rauhalliset korvat. Vielä hiukan vakiintumaton runko, silti erittäin hyvin suuntautunut. Hyvät linjat ja kulmaukset. Liikkuu hyvin. Hyvä turkki ja olemus.
Käännös vei noviisilta taas aikaa... yrittäkääpä katsoa sanan Behang sanakirjamerkitystä...
Eilen illalla ajattelin, ettei pätkän vertaa kiinnostaisi lähteä näyttelyyn, ja nyt kun en itse sinne päässyt niin innostaisikin taas. Taidan katsoa Kennelliiton sivuja seuraavaksi.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste näyttelyt. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 24. elokuuta 2008
torstai 10. heinäkuuta 2008
Haastattelu
Tuore Springeri-lehti (2/2008) kolahti postilaatikkoon tänään, joten nyt voin laittaa kirjoittamani haastattelun tähän blogiinkin esille. Toimitus oli korjannut tältä noviisi-koiranäyttelykirjoittajalta vain yhden sanan - olin nimittänyt käyttänyt sanaa jalka, kun oikeastihan kyse oli tassuista...
Mrs. Kath Morganin ja Mr. Len Morganin haastattelu Karkussa 1.6.2008
Elämäni ensimmäisessä springerinäyttelyssä oman nuoren koirani kanssa sain yllätystehtävän haastatella tuomari Kath Morgania ja hänen puolisoaan herra Len Morgania, jotka ovat itsekin walesinspringerspanielikasvattajia. Rouva Morgan vastaili kysymyksiin herra Morganin myötäillessä vieressä.
Karkun näyttelyssä koirat olivat rouva Morganin mielestä yleensä ottaen erittäin korkeatasoisia. Suomalaisten walesinspringerspanieleiden erityisenä hyvänä puolena hän mainitsi tiiviit hyvät tassut, kun taas Britanniassa monilla waleseilla on liian leveälle harottavat tassut, mikä ei ole hyvä.
Kysyessäni suomalaisten walesien puutteista Morganit totesivat heti, että päät voisivat olla parempia. Haastattelun lopulla erityisesti herra Morgan innostui vielä lisäämään puutelistaan muitakin asioita. Hän korosti sitä, että walesin värin tulee olla sekä syvänpunainen että valkoinen, kun monilla koirilla punainen tuntuu olevan enemmän oranssinruskea (engl. ginger). Vaaleampipainotteisen värityksen hän epäili olevan yhteydessä kilpirauhasen ongelmiin, vaikkei hänellä ilmeisesti ollut tämän epäilyn tueksi sen kummempia perusteluja. Morganit olivat myös yksimielisiä siitä, että liian monella koiralla on karkea jäykkä turkki, kun sen pitäisi olla silkkisen sileä.
Kun pyysin rouva Morgania kuvailemaan ihannewalesiaan, hän tuntui pitävän kysymystä ensin vaikeana ja vastasi kuten jokaisen kasvattajan luulisi ajattelevan: ”tietenkin yksi omistani” lisättynä pikaisesti ”mutta ethän julkaise tätä”. Sitten hän kuitenkin luetteli varsin kattavan listan ihanteellisen walesin ominaisuuksista: koiralla tulee olla hyvä pää, ihastuttava pehmeä hellyttävä ilme, lyhyt lanneosa (engl. short coupled body), hyvät lavat, hyvät liikkeet. Koiran pitää näyttää siltä, että se voisi tehdä päivän töitä. Ilmettä herra Morgan täsmensi vielä selittämällä, että rauhallisen koiran korvat ovat linjassa silmien kanssa, kun taas innostuneella tai valppaalla koiralla ne ovat pään tasalla. Morganit painottivat, että pää on tosiaan tärkein, eli kun pää on hyvä niin kaikki muu tulee siinä sivussa ”when head is good, everything else follows”.
Karkun näyttelystä mieleenjäävänä asiana rouva Morgania huvitti turistiluokka, jollaisia heillä ei Britanniassa kuulemma ole. Muuna brittiläisten ja suomalaisten koiranäyttelyiden erona hän totesi, ettei heillä valita parasta päätä ja parhaita liikkeitä. Näitä lukuunottamatta näyttelyt eivät ilmeisesti niin suuresti poikkea toisistaan.
Morganit vakuuttivat yhdessä tuumin pitävänsä Suomesta kovasti. Erityisesti he mainitsivat kauniin luonnon ja rauhallisen liikenteen sekä sen, että ihmiset eivät vaikuta kiireisiltä. Karkun näyttelyn järjestelyitä he pitivät erittäin onnistuneina ja pyysivät välittämään kiitokset kaikille näyttelyn järjestäjille!
Mrs. Kath Morganin ja Mr. Len Morganin haastattelu Karkussa 1.6.2008
Elämäni ensimmäisessä springerinäyttelyssä oman nuoren koirani kanssa sain yllätystehtävän haastatella tuomari Kath Morgania ja hänen puolisoaan herra Len Morgania, jotka ovat itsekin walesinspringerspanielikasvattajia. Rouva Morgan vastaili kysymyksiin herra Morganin myötäillessä vieressä.
Karkun näyttelyssä koirat olivat rouva Morganin mielestä yleensä ottaen erittäin korkeatasoisia. Suomalaisten walesinspringerspanieleiden erityisenä hyvänä puolena hän mainitsi tiiviit hyvät tassut, kun taas Britanniassa monilla waleseilla on liian leveälle harottavat tassut, mikä ei ole hyvä.
Kysyessäni suomalaisten walesien puutteista Morganit totesivat heti, että päät voisivat olla parempia. Haastattelun lopulla erityisesti herra Morgan innostui vielä lisäämään puutelistaan muitakin asioita. Hän korosti sitä, että walesin värin tulee olla sekä syvänpunainen että valkoinen, kun monilla koirilla punainen tuntuu olevan enemmän oranssinruskea (engl. ginger). Vaaleampipainotteisen värityksen hän epäili olevan yhteydessä kilpirauhasen ongelmiin, vaikkei hänellä ilmeisesti ollut tämän epäilyn tueksi sen kummempia perusteluja. Morganit olivat myös yksimielisiä siitä, että liian monella koiralla on karkea jäykkä turkki, kun sen pitäisi olla silkkisen sileä.
Kun pyysin rouva Morgania kuvailemaan ihannewalesiaan, hän tuntui pitävän kysymystä ensin vaikeana ja vastasi kuten jokaisen kasvattajan luulisi ajattelevan: ”tietenkin yksi omistani” lisättynä pikaisesti ”mutta ethän julkaise tätä”. Sitten hän kuitenkin luetteli varsin kattavan listan ihanteellisen walesin ominaisuuksista: koiralla tulee olla hyvä pää, ihastuttava pehmeä hellyttävä ilme, lyhyt lanneosa (engl. short coupled body), hyvät lavat, hyvät liikkeet. Koiran pitää näyttää siltä, että se voisi tehdä päivän töitä. Ilmettä herra Morgan täsmensi vielä selittämällä, että rauhallisen koiran korvat ovat linjassa silmien kanssa, kun taas innostuneella tai valppaalla koiralla ne ovat pään tasalla. Morganit painottivat, että pää on tosiaan tärkein, eli kun pää on hyvä niin kaikki muu tulee siinä sivussa ”when head is good, everything else follows”.
Karkun näyttelystä mieleenjäävänä asiana rouva Morgania huvitti turistiluokka, jollaisia heillä ei Britanniassa kuulemma ole. Muuna brittiläisten ja suomalaisten koiranäyttelyiden erona hän totesi, ettei heillä valita parasta päätä ja parhaita liikkeitä. Näitä lukuunottamatta näyttelyt eivät ilmeisesti niin suuresti poikkea toisistaan.
Morganit vakuuttivat yhdessä tuumin pitävänsä Suomesta kovasti. Erityisesti he mainitsivat kauniin luonnon ja rauhallisen liikenteen sekä sen, että ihmiset eivät vaikuta kiireisiltä. Karkun näyttelyn järjestelyitä he pitivät erittäin onnistuneina ja pyysivät välittämään kiitokset kaikille näyttelyn järjestäjille!
sunnuntai 1. kesäkuuta 2008
Karkussa
Nuppu oli tänään ensimmäisen kerran koiranäyttelyssä ja aloitimme suoraan oman rodun päänäyttelyllä Karkussa. Kokemus oli ihan hyvä, vaikken itse esitellytkään Nuppua. Nuppu sai tuomari Kath Morganilta arvioinnin erittäin hyvä eikä itse arviointipaperista löydy mitään negatiivista merkintää, tosin brittituomarit eivät taida kovin herkästi kritiikkiä arvosteluihinsa kirjatakaan.
Very pretty headed bitch.
Good eye shape and colour.
Good ear placement.
Nice head and shoulders.
Good body for age.
Good angulation.
Good tailset.
Moved well.
Vähän harmi siis, ettei tullut vaaleanpunaista nauhaa, kun kaikki arviot olivat noin hyvät.
Näyttelyn loppupuolella huomasin yllätyksekseni lupautuneeni haastattelemaan tuomari Kath Morgania ja puolisoaan Mr. Morgania. Morganit olivat oikein mukavia haastateltavia, vaikka walesiläisittäin murretun englannin ymmärtäminen ei kuulukaan vahvuuksiini, kun olen tottunut enemmän etelä- ja pohjois-Englannin erilaisiin murteisiin. Haastattelun voi lukea seuraavasta Springeri-lehdestä, joten en nyt julkaise sitä tässä tuoreessa blogissa. Kuitenkin haastattelun tehneenä osaan enemmän arvostaa tuota Nupun saamaa arviointia, sillä Mrs. Morgan tuntui pitävän kaunista päätä todella tärkeänä ominaisuutena walesinspringerspanielilla.
Kuvia Nupusta seuraa myöhemmin, kunhan saamme Jussin kanssa tämän blogin kunnolla käyntiin.
Very pretty headed bitch.
Good eye shape and colour.
Good ear placement.
Nice head and shoulders.
Good body for age.
Good angulation.
Good tailset.
Moved well.
Vähän harmi siis, ettei tullut vaaleanpunaista nauhaa, kun kaikki arviot olivat noin hyvät.
Näyttelyn loppupuolella huomasin yllätyksekseni lupautuneeni haastattelemaan tuomari Kath Morgania ja puolisoaan Mr. Morgania. Morganit olivat oikein mukavia haastateltavia, vaikka walesiläisittäin murretun englannin ymmärtäminen ei kuulukaan vahvuuksiini, kun olen tottunut enemmän etelä- ja pohjois-Englannin erilaisiin murteisiin. Haastattelun voi lukea seuraavasta Springeri-lehdestä, joten en nyt julkaise sitä tässä tuoreessa blogissa. Kuitenkin haastattelun tehneenä osaan enemmän arvostaa tuota Nupun saamaa arviointia, sillä Mrs. Morgan tuntui pitävän kaunista päätä todella tärkeänä ominaisuutena walesinspringerspanielilla.
Kuvia Nupusta seuraa myöhemmin, kunhan saamme Jussin kanssa tämän blogin kunnolla käyntiin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)